Työntekijä ansaitsee vuosilomalain mukaan joko 2 tai 2,5 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Käytännössä tämä tarkoittaa 24 tai 30 lomapäivää vuodessa työsuhteen pituudesta riippuen. Loman kertyminen alkaa heti työsuhteen ensimmäisestä päivästä, mutta ansaintakerroin nousee vuoden täyttyessä. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki keskeisimmät kysymykset lomapäivien ansaitsemisesta ja käyttämisestä.
Miten lomapäivät kertyvät työsuhteen aikana?
Lomapäivät kertyvät vuosilomalain mukaan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa ansaintakerroin on 2 lomapäivää kuukaudessa, eli maksimissaan 24 päivää vuodessa. Kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, kerroin nousee 2,5 päivään kuukaudessa, mikä tarkoittaa 30 lomapäivää vuodessa.
Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jolloin työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivää tai vähintään 35 tuntia. Sovellettava raja riippuu siitä, kumpaa periaatetta työsopimuksessa käytetään. Useimmissa kokoaikaisissa työsuhteissa käytetään 14 päivän sääntöä.
Yritysten on tärkeää seurata jokaisen työntekijän loman kertymistä huolellisesti, sillä virheet voivat johtaa sekä taloudellisiin että juridisiin ongelmiin. Tämä on yksi syy, miksi monet yritykset ulkoistavat palkanlaskennan ammattilaisille, jotka pitävät kirjaa lomakertymistä automaattisesti ja tarkasti.
Kuinka monta lomapäivää alle vuoden työsuhteessa ansaitsee?
Alle vuoden työsuhteessa työntekijä ansaitsee 2 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt koko lomanmääräytymisvuoden, lomapäiviä kertyy enintään 24. Jos työsuhde on alkanut kesken vuoden, lomapäiviä kertyy vähemmän sen mukaan, kuinka monta täyttä kuukautta on kertynyt.
Esimerkiksi jos työntekijä aloittaa työsuhteen lokakuussa ja lomanmääräytymisvuosi päättyy maaliskuun lopussa, täysiä kuukausia kertyy kuusi, jolloin lomapäiviä ansaitaan 12. On tärkeää muistaa, että lomapäivien ansaitseminen alkaa heti työsuhteen alusta, vaikka lomaa ei heti voikaan pitää.
Mitä tarkoittaa lomanmääräytymisvuosi?
Lomanmääräytymisvuosi on se ajanjakso, jonka aikana kertyneet lomapäivät lasketaan. Vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Tänä aikana ansaitut lomapäivät voidaan pääsääntöisesti pitää seuraavan kesän ja talven lomakaudella.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vuoden 2025 huhtikuun ja vuoden 2026 maaliskuun välillä ansaitut lomapäivät ovat käytettävissä kesällä 2026 – talvella 2027. Lomanmääräytymisvuoden käsite on keskeinen palkanlaskennassa, sillä sen avulla määritetään sekä lomapäivien määrä että lomapalkan suuruus.
Työnantajan on pidettävä kirjaa lomanmääräytymisvuosittain kertyneistä lomapäivistä ja ilmoitettava ne työntekijälle ennen loman alkamista. Tämä velvollisuus korostaa sen tärkeyttä, että palkanlaskenta hoidetaan järjestelmällisesti ja ajantasaisesti.
Lasketaanko kaikki poissaolot lomapäiviin?
Kaikki poissaolot eivät vaikuta lomapäivien kertymiseen samalla tavalla. Vuosilomalaki määrittelee erikseen, mitkä poissaolot kerryttävät lomaa ja mitkä eivät. Osa poissaoloista rinnastetaan työssäoloaikaan, jolloin ne eivät katkaise loman kertymistä.
Poissaolot, jotka kerryttävät lomaa
Seuraavat poissaolot rinnastetaan työssäoloon vuosilomalain mukaan, eli ne eivät vähennä lomapäivien kertymistä:
- Vuosiloma itse
- Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa tiettyyn rajaan asti
- Sairausloma enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa
- Kokoaikaisessa lomautuksessa enintään 30 työpäivää kerrallaan
- Osa-aikaisessa lomautuksessa enintään 6kk
- Lakisääteiset vapaapäivät ja arkipyhät
Poissaolot, jotka eivät kerrytä lomaa
Sen sijaan esimerkiksi pitkät palkattomien vapaiden jaksot tai hoitovapaa eivät pääsääntöisesti kerrytä lomaa. Myös yli 30 päivää kestävä lomautus katkaisee loman kertymisen ylimenevältä osalta. Näiden rajojen seuraaminen vaatii tarkkaa kirjanpitoa, ja epäselvissä tilanteissa kannattaa aina tarkistaa voimassa oleva lainsäädäntö tai kääntyä asiantuntijan puoleen.
Milloin ansaitut lomapäivät voi pitää?
Ansaitut lomapäivät voi pääsääntöisesti pitää lomakauden aikana, joka on 2. toukokuuta ja 30. syyskuuta välinen aika. Tänä aikana pidetään niin sanottu kesäloma, johon on oikeus vähintään 24 lomapäivää, jos niitä on kertynyt riittävästi. Loput lomapäivät voidaan pitää talvilomana lomakauden ulkopuolella.
Lomasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, pääsääntöisesti vähintään kuukautta ennen loman alkamista. Työnantajalla on oikeus päättää loman ajankohdasta, mutta työntekijällä on oikeus tulla kuulluksi asiassa. Käytännössä loma-ajankohdat sovitaan usein yhteistyössä, jotta sekä yrityksen tarpeet että työntekijän toiveet voidaan huomioida.
Jos lomaa ei voida antaa lomakauden aikana tuotannollisista tai muista perustelluista syistä, se voidaan siirtää pidettäväksi myöhemmin.
Voiko pitämättömistä lomapäivistä saada rahakorvauksen?
Pitämättömistä lomapäivistä voi saada rahakorvauksen tietyissä tilanteissa, mutta pääsääntö on, että loma tulee pitää vapaana. Rahakorvaus on mahdollinen silloin, kun työsuhde päättyy ennen kuin kaikki ansaitut lomapäivät on ehditty pitää. Tällöin pitämättömistä lomapäivistä maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Työsuhteen aikana loman muuttaminen rahaksi ei ole sallittua, ellei kyseessä ole niin sanottu säästetty loma tai erityinen sopimus. Vuosilomalaki suojaa työntekijän oikeutta lepoon, eikä työnantaja voi yksipuolisesti korvata lomaa rahalla aktiivisen työsuhteen aikana.
Lomapäivien ja lomakorvausten laskeminen oikein on yksi palkanlaskennan vaativimmista osa-alueista. Me Aabalancella huolehdimme siitä, että jokaisen työntekijän lomat lasketaan tarkasti vuosilomalain mukaisesti ja että yrittäjä voi luottaa siihen, ettei virheitä pääse syntymään. Jos haluat varmistaa, että yrityksesi palkanlaskenta on kunnossa, ota meihin yhteyttä ja katsotaan yhdessä sopiva ratkaisu.