Moni yrittäjä yllättyy kuullessaan, että YEL-vakuutetulle yrittäjälle ei yleensä synny lainkaan varsinaista lomapalkkavelkaa. Aihe aiheuttaa kuitenkin käytännössä paljon epäselvyyttä, erityisesti omistajayrittäjien osakeyhtiöissä, joissa yrittäjä nostaa kuukausipalkkaa aivan kuten muutkin työntekijät.
Tilinpäätöstä laadittaessa vastaan tulee usein kysymys: ”Pitäisikö myös yrittäjän pitämättömät lomat jaksottaa taseeseen?” Vastaus ei ole täysin mustavalkoinen, mutta juridinen lähtökohta on selvä: vuosilomalain mukainen lomapalkkavelka syntyy lähtökohtaisesti vain työntekijälle.
YEL-vakuutettu yrittäjä ei yleensä ole työsuhteessa omaan yritykseensä, eikä hän siten kuulu vuosilomalain piiriin samalla tavalla kuin tavallinen työntekijä. Tästä seuraa merkittäviä vaikutuksia kirjanpitoon, tilinpäätökseen ja jopa yrityksen arvostukseen
Tässä artikkelissa käydään läpi:
- miksi YEL-yrittäjälle ei yleensä synny lomapalkkavelkaa
- milloin yrittäjälle voi silti syntyä jaksotettava velvoite
- mitä riskejä virheelliseen käsittelyyn liittyy
Yrittäjä ei yleensä ole työntekijä
YEL-vakuutuksen keskeinen tunnusmerkki on se, että henkilö toimii yrittäjänä eikä työsuhteessa. Eläketurvakeskuksen ohjeistuksen mukaan YEL koskee henkilöä, jonka työskentely ei tapahdu työ- tai virkasuhteessa. Osakeyhtiössä YEL-vakuutettu yrittäjä on tyypillisesti johtavassa asemassa oleva osakas, joka omistaa yksin yli 30 % yhtiöstä tai yhdessä perheen kanssa yli 50 %.
Tällainen henkilö kuuluu yleensä YEL, eikä TyEL – piiriin.
Tämä ei ole pelkästään vakuutustekninen yksityiskohta vaan sillä on suuri merkitys myös vuosilomiin, palkkakirjauksiin, henkilösivukuluihin dekä tilinpäätöksen siirtovelkoihin.
Koska yrittäjä ei ole tavallisessa työsuhteessa omaan yritykseensä, hänelle ei automaattisesti synny vuosilomalain mukaista oikeutta vuosilomaan eikä siitä seuraavaa lomapalkkavelkaa.
Mikä lomapalkkavelka oikeastaan on?
Ennen kuin tarkastellaan yrittäjän tilannetta, on hyvä ymmärtää, mitä lomapalkkavelka tarkoittaa tavallisessa tilanteessa. Lomapalkkavelka on tilinpäätöksessä oleva siirtovelka, joka kuvaa työntekijöiden jo ansaitsemia mutta vielä maksamattomia vuosilomapalkkoja, mahdollisia lomarahoja sekä niihin liittyviä henkilösivukuluja
Kirjanpitolain suoriteperiaatteen mukaan menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Kirjanpitolautakunta on jo pitkään korostanut, että lomapalkat ja niihin liittyvät sosiaalimenot tulee kirjata sille tilikaudelle, jonka aikana työ on tehty.
Taseessa lomapalkkavelka esitetään yleensä:
- siirtoveloissa
- lyhytaikaisissa veloissa
Kirjanpitolautakunnan mukaan siirtovelkoihin kuuluvat nimenomaan laskennalliset palkkavelat, kuten:
- lomapalkat
- ylityökorvaukset
- tulospalkkiot
- henkilösivukulujen jaksotukset
Kun työntekijälle kertyy lomaa, yritys kirjaa lomapalkkavarauksen sivukuluineen ja kun loma myöhemmin maksetaan, niin velka puretaan, eikä kulua enää synny uudelleen. Tämä on normaali suoriteperusteinen menettely – YEL-yrittäjän kohdalla tilanne muuttuu olennaisesti.
Miksi yrittäjälle ei yleensä synny lomapalkkavelkaa?
Keskeinen syy siihen, ettei yrittäjälle yleensä kerry lomapalkkavelkaa on oikeudellinen: lomapalkkavelka perustuu työntekijän oikeuteen vuosilomaan. Jos yrittäjä ei ole vuosilomalain tarkoittama työntekijä, ei myöskään vuosilomapalkkavelkaa normaalisti synny. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi toiminimiyrittäjää, avoimen yhtiön yhtiömiestä, kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä sekä YEL-vakuutettua osakeyhtiön omistajaa.
Yrittäjä voi toki pitää lomaa, mutta kyse ei ole juridisesti samalla tavalla ansaitusta vuosilomasta kuin työntekijällä. Tästä seuraa käytännössä kolme tärkeää asiaa:
- Pitämättömistä “lomista” ei yleensä synny siirtovelkaa
- Loma-ajan palkka ei automaattisesti ole lomapalkkaa
- Tilinpäätökseen ei normaalisti kirjata yrittäjän lomapalkkavelkaa
Vaikka yrittäjä pitäisi vuosilomaa, kirjanpidollisesti tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi vuosilomalain mukainen lomapalkka.
Milloin yrittäjälle voi syntyä jaksotettava velvoite?
Vaikka varsinaista vuosilomalain mukaista lomapalkkavelkaa ei yleensä synny, yrittäjälle voi tietyissä tilanteissa syntyä muu suoriteperusteinen velvoite. Tämä voi perustua esimerkiksi sopimukseen, yhtiön sitoumukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön.
Kirjanpitolautakunta on korostanut, että jos yritys on sitoutunut maksamaan palkkaa myöhemmin, velvoite tulee kirjata menoksi ja velaksi suoriteperiaatteen mukaisesti.
Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi, jos hallitus on päättänyt yrittäjän lomaedusta, yrittäjän palkkasopimus sisältää erillisen lomaetuuden tai yhtiöllä on dokumentoitu käytäntö maksaa yrittäjälle loma-ajan palkkaa.
Tällöin kysymys ei kuitenkaan ole varsinaisesta vuosilomalain mukaisesta lomapalkkavelasta, vaan sopimusperusteisesta palkkavelasta tai muusta siirtovelasta.
Mitä riskejä virheelliseen käsittelyyn liittyy?
Virheellinen lomapalkkavelan käsittely voi aiheuttaa useita ongelmia – esimerkiksi tase paisuu perusteettomasti, tulos ja yrityksen arvostus vääristyy ja tilintarkastuksessa voi syntyä huomautuksia.
Me Aabalancella autamme osakeyhtiön yrittäjiä juuri tällaisten palkanlaskennallisten kysymysten kanssa. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin käydään yhdessä läpi juuri sinun tilanteesi.