Pikkujoulut ovat yritykselle verotuksessa joko henkilökuntakulu tai edustuskulu sen mukaan, keille juhla on järjestetty. Henkilökunnan pikkujoulut ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia, ja kohtuullisissa rajoissa pysyttäessä ne eivät muodosta henkilökunnalle veronalaista etua. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka jokaisen yrityksen kannattaa tietää ennen joulujuhlan järjestämistä.
Kyllä, pikkujouluilla on verovähennysoikeus yrityksessä, kun juhla järjestetään koko henkilökunnalle tai sen suurimmalle osalle. Tällöin kulut ovat täysimääräisesti vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan kuluina. Jos juhla sen sijaan järjestetään vain asiakkaille tai sidosryhmille, kyse on edustuskuluista, jotka ovat vain 50-prosenttisesti vähennyskelpoisia.
Verovähennysoikeuden edellytyksenä on, että juhla on luonteeltaan tavanomainen henkilökuntatapahtuma. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilaisuus on avoin kaikille tai lähes kaikille työntekijöille, eikä se ole erityisesti suunnattu tietylle avainhenkilöryhmälle tai johdolle. Kun nämä edellytykset täyttyvät, pikkujoulut verotuksessa käsitellään henkilöstökuluna, ja yritys saa täyden vähennysoikeuden.
Verohallinto ei ole vahvistanut tarkkaa euromääräistä ylärajaa verovapaalle henkilökuntajuhlalle, mutta yleisesti hyväksyttynä ohjeena pidetään noin 100 euron kustannusta henkilöä kohden. Tämä summa kattaa kohtuulliset ruoka-, juoma- ja ohjelmakulut. Selvästi tätä korkeammat kulut voivat herättää verottajan huomion.
On tärkeää ymmärtää, että kyse on kokonaisarviosta. Verohallinto arvioi tavanomaisuutta tapauskohtaisesti, ja merkitystä on sillä, vastaako tilaisuuden taso yleistä käytäntöä alalla. Pienet yritykset ja suuret pörssiyritykset voivat noudattaa hieman erilaisia käytäntöjä, mutta kohtuullisuuden periaate pätee kaikille. Henkilökuntajuhlan verotuksessa ratkaisevaa on siis se, ettei tilaisuus ole ylellinen tai poikkeuksellinen.
Henkilökunnan pikkujouluihin liittyvinä kuluina voi vähentää kaikki tavanomaiset ja kohtuulliset tilaisuuteen liittyvät menot. Vähennyskelpoisia ovat muun muassa tilavuokra, ruoka ja juomat, ohjelmapalvelut sekä kuljetukset, jos ne liittyvät suoraan tapahtumaan.
Käytännössä vähennyskelpoisia kuluja ovat esimerkiksi:
Sen sijaan selvästi ylellisiksi katsottavat kulut tai henkilökohtaiseen käyttöön jäävät tavarat eivät kuulu vähennyskelpoisiin eriin. Kaikki kulut on luonnollisesti dokumentoitava asianmukaisesti kuitteineen ja tositeineen.
Edustuskulut ovat menoja, jotka kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, kuten asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin. Henkilökuntakulut puolestaan kohdistuvat yrityksen omiin työntekijöihin. Tämä ero on ratkaiseva pikkujoulujen verotuksessa, sillä henkilökuntakulut ovat täysimääräisesti vähennyskelpoisia, kun taas edustuskuluista voi vähentää vain puolet.
Sekamuotoiset tilaisuudet, joihin osallistuu sekä henkilökuntaa että asiakkaita, ovat kirjanpidon kannalta haastavimpia. Tällöin kulut on jaettava osallistujamäärien suhteessa: henkilökunnan osuus käsitellään henkilökuntakuluna ja asiakkaiden osuus edustuskuluna. Jako on tehtävä huolellisesti ja perusteltava kirjanpidossa selkeästi, jotta verottaja hyväksyy käsittelyn. Jos olet epävarma jaon tekemisestä, me Aabalancella autamme mielellämme löytämään oikean tavan käsitellä kulut.
Pikkujoulut merkitään kirjanpitoon yrityksen tilikartan mukaisesti joko henkilöstökulujen tai edustuskulujen tilille sen mukaan, kenelle tilaisuus on järjestetty. Henkilökunnan pikkujoulut kirjataan tyypillisesti tilille ”henkilöstön virkistyskulut” tai vastaavalle tilille, ja kaikki tositteet säilytetään kirjanpitoaineiston osana.
Kirjanpitoon on hyvä liittää lyhyt selvitys tilaisuuden luonteesta: keille juhla järjestettiin, montako henkilöä osallistui ja mitä kuluja syntyi. Tämä helpottaa mahdollista myöhempää tarkastelua ja osoittaa, että kulut liittyvät aidosti henkilökunnan virkistystoimintaan. Tositteet, kuten ravintolakuitit ja tilavuokrasopimukset, on säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti. Selkeä dokumentaatio on paras suoja, jos verottaja pyytää lisäselvitystä.
Henkilökunnalle joululahjaksi annettavat joululahjat ovat yleensä verovapaita, mutta seuraavat asiat on hyvä pitää mielessä: Verohallinnon ohjeen mukaan työnantaja voi antaa työntekijälle vähäarvoisen lahjan kerran vuodessa verottomasti, ja yleisesti hyväksyttynä rajana pidetään noin 100 euron arvoa. Lahjakortit ovat verovapaita vain, jos ne täyttävät verovapaalle henkilökuntaedulle asetetut ehdot.
Lahjakortin on oltava tavaralahjakortti, ei käteiseen rinnastettava yleislahjakortti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lahjakortti on sidottu tiettyyn kauppaan ja rajattuun tuotteeseen tai palveluun eikä ole vaihdettavissa rahaksi. Jos lahjakortti on yleinen tai käteiseen verrattavissa oleva, se katsotaan veronalaiseksi palkaksi, josta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sivukulut. Tämä on yksi yleisimmistä virheistä, joita yritykset tekevät pikkujoulukauden lahjoissa, joten asia kannattaa tarkistaa etukäteen asiantuntijalta.
Keskiössämme ovat asiakaslähtöisyys, aktiivinen vuorovaikutus ja monipuoliset palvelut. Meiltä saat kaiken kirjanpidosta palkanlaskentaan ja laskutuksesta strategiseen konsultointiin. Tarjoamme huippuosaamisemme ilolla ja asiantuntemuksella!
© Aabalance 2023. Kaikki oikeudet pidätetään.