Lomanmääräytymisvuosi on vuosiloman ansaintajakso, jonka perusteella määräytyvät työntekijän kertyvät lomapäivät sekä vuosilomapalkan määrä. Se koskee kaikkia työnantajia ja työntekijöitä, joihin sovelletaan vuosilomalakia. Tässä artikkelissa käymme läpi lomanmääräytymisvuoteen liittyvät keskeisimmät kysymykset käytännönläheisesti.
Milloin lomanmääräytymisvuosi alkaa ja päättyy?
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Tämä tarkoittaa, että vuosiloman kertyminen lasketaan aina tämän jakson mukaan, ei kalenterivuoden mukaan. Esimerkiksi lomanmääräytymisvuosi 2025–2026 kattaa ajanjakson 1.4.2025–31.3.2026.
Jako huhtikuusta maaliskuuhun on vahvistettu vuosilomalaissa, ja se on sama kaikille työnantajille riippumatta toimialasta tai yrityksen koosta. Tämä rakenne tarkoittaa käytännössä, että kesällä pidettävät lomat perustuvat aina edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneisiin lomapäiviin. Työnantajan on tärkeää seurata kutakin lomanmääräytymisvuotta erikseen, jotta vuosilomien ja lomapalkkojen laskenta pysyy oikeana ja läpinäkyvänä
Miten lomanmääräytymisvuosi vaikuttaa vuosilomapäivien kertymiseen?
Vuosilomapäivät kertyvät lomanmääräytymisvuoden aikana täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa joko 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestosta riippuen. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy 2 arkipäivää kuukaudessa. Vähintään vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudessa.
Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kuukausi, jonka aikana työntekijälle kertyy vähintään 14 työpäivää tai, jos työsopimuksen mukaan työpäiviä on alle 14 kuukaudessa, vähintään 35 työtuntia. Näin varmistetaan, että myös osa-aikaiset ja epäsäännöllistä työaikaa tekevät työntekijät kerryttävät vuosilomaa.
Enimmillään lomanmääräytymisvuodessa voi kertyä 30 arkipäivää vuosilomaa, kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden ja kaikki 12 kuukautta ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Jossain työehtosopimuksissa on poikkeuksia tähän.
Miten lomapalkan suuruus lasketaan lomanmääräytymisvuoden perusteella?
Lomapalkan laskeminen perustuu lomanmääräytymisvuoden ansioihin ja käytettävään laskentamenetelmään, joka riippuu työsuhteen luonteesta. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle lomapalkka on yleensä sama kuin normaali kuukausipalkka. Tuntipalkkaiselle tai vaihtelevaa palkkaa saavalle sovelletaan prosenttiperusteista laskentaa tai keskipäiväansioon perustuvaa laskentatapaa.
Kuukausipalkkaisen lomapalkan laskenta
Kuukausipalkkaiselle lomapalkka maksetaan normaalin kuukausipalkan mukaisesti, ja se sisältää mahdolliset säännölliset lisät. Loma-ajan palkka ei siis pienene, vaikka lomapäiviä olisi useita peräkkäin.
Prosenttiperusteinen laskenta
Tuntipalkkaisen tai epäsäännöllistä työtä tekevän lomapalkan laskemiseen käytetään prosenttisääntöä. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista. Vähintään vuoden kestäneessä työsuhteessa prosentti nousee 11,5 prosenttiin. Tähän laskentaan otetaan mukaan kaikki lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut palkat, mukaan lukien ylityön perusosat ja erilaiset vuorolisät.
Oikean laskentamenetelmän valinta ja sen johdonmukainen soveltaminen on yksi palkanlaskennan vaativimmista osa-alueista. Jos loma-ajan palkan laskeminen tuntuu monimutkaiselta, me Aabalancella autamme yritystäsi varmistamaan, että jokainen lomapalkkalasku on oikein ja lainmukainen.
Mitä tapahtuu, jos työsuhde alkaa tai päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden?
Jos työsuhde alkaa tai päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, lomapäivät lasketaan vain niiden täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella, jotka ovat kertyneet työsuhteen aikana. Työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksetaan lomakorvaus rahana.
Työsuhteen alkaessa esimerkiksi kesäkuussa lomanmääräytymisvuosi 2025–2026 alkaa kertyä vasta siitä kuukaudesta, jona työsuhde on alkanut ja joka täyttää täyden lomanmääräytymiskuukauden kriteerit. Näin ollen ensimmäinen lomanmääräytymisvuosi voi olla lyhyempi kuin 12 kuukautta, mikä tarkoittaa vähemmän kertyneitä lomapäiviä.
Työsuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden työnantajan on laskettava kertyneet, mutta pitämättömät lomapäivät ja maksettava niistä lomakorvaus viimeisen palkanmaksun yhteydessä. Tämä koskee myös tilanteita, joissa työsuhde päättyy koeaikana tai lyhyen työsuhteen jälkeen.
Mitkä poissaolot kerryttävät lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana?
Kaikki poissaolot eivät vähennä lomakertymää. Vuosilomalaki määrittelee tietyt poissaolot niin sanotuiksi lomaa kerryttäviksi poissaoloiksi, jotka rinnastetaan työssäoloaikaan lomanmääräytymisvuoden laskennassa.
Lomaa kerryttäviä poissaoloja ovat muun muassa:
- sairaus- ja tapaturmapoissaolot enintään 75 työpäivän ajalta
- raskaus- ja vanhempainvapaat vuosilomalain mukaisissa rajoissa
- lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvat poissaolot enintään 75 työpäivän ajalta
- kokoaikainen lomautus enintään 30 työpäivän ajalta kerrallaan
- opintovapaa enintään 30 työpäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa, jos työntekijä palaa välittömästi työhön
- viranomaisen määräämä karanteeni
Sen sijaan esimerkiksi palkaton vapaa tai hoitovapaa ei pääsääntöisesti kerrytä vuosilomaa. On tärkeää seurata poissaoloja tarkasti lomanmääräytymisvuoden aikana, jotta lomakertymä lasketaan oikein.
Milloin lomat tulee pitää lomanmääräytymisvuoden jälkeen?
Lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneet vuosilomat tulee pääsääntöisesti pitää seuraavan lomavuoden aikana. Lomavuosi kestää 2. toukokuuta–30. huhtikuuta. Vuosilomasta vähintään 24 arkipäivää eli kesäloma on annettava lomakaudella 2. toukokuuta–30. syyskuuta, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita toisin vuosilomalain sallimissa rajoissa.
Loppuosa lomasta eli talviloma tulee antaa viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua, käytännössä 30. huhtikuuta mennessä. Jos loman pitäminen ei onnistu esimerkiksi työkyvyttömyyden vuoksi, loma voidaan siirtää myöhemmin pidettäväksi. Siirretty talviloma on annettava viimeistään kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Työnantajalla on velvollisuus aktiivisesti huolehtia siitä, että työntekijät pitävät heille kuuluvat lomat. Pitämättömistä lomista voi kertyä merkittäviä lomapalkkavelkoja, jotka näkyvät yrityksen taseessa ja voivat yllättää etenkin kasvavissa yrityksissä.
Lomanmääräytymisvuoteen liittyvä palkanlaskenta on kokonaisuus, jossa pienetkin virheet voivat johtaa lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntiin. Me Aabalancella hoidamme palkanlaskennan kokonaisvaltaisesti, jotta sinä voit keskittyä liiketoimintasi pyörittämiseen huoletta.