Aabalance

Vuoden 2026 verotusta kannattaa alkaa suunnitella jo nyt. Osakeyhtiön yrittäjälle ennakoiva verosuunnittelu tarkoittaa ennen kaikkea oikeiden valintojen tekemistä varojen nostamisessa: milloin palkka on järkevin vaihtoehto, milloin osinko ja miten näitä kannattaa yhdistää.

Hyvin suunniteltu varojennostostrategia tukee sekä yrityksen taloutta että yrittäjän henkilökohtaista verotusta – ja vähentää ikäviä yllätyksiä tulevina vuosina.

Miten osakeyhtiön yrittäjä voi nostaa varoja yhtiöstä?

Osakeyhtiössä varoja voidaan nostaa usealla tavalla, joista yleisimmät ovat:

  • palkka
  • osingot
  • lainat sekä vuokra- ja korkotulot

Käytännössä verosuunnittelu keskittyy useimmiten palkan ja osingon yhdistelmään, sillä ne muodostavat suurimman osan yrittäjän tuloista.

Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, mutta siihen liittyy työnantajan sivukuluja. Yrittäjälle palkka on ansiotuloa, josta maksetaan progressiivista veroa ja sairausvakuutusmaksua.


Osinko taas maksetaan yhtiön voittovaroista eikä ole yhtiölle vähennyskelpoinen, mutta sen verotus voi olla kevyempää tietyissä rajoissa.

Palkka vai osinko – mikä on optimaalinen suhde?

Optimaalinen suhde palkan ja osingon välillä ei ole pysyvä, vaan se vaihtelee:

  • yhtiön tuloksen
  • nettovarallisuuden
  • yrittäjän muiden tulojen ja elämäntilanteen mukaan

Usein on järkevää maksaa yrittäjälle ainakin kohtuullinen palkka, erityisesti silloin kun vuositulot jäävät alle noin 30 000–40 000 euron. Tällöin ansiotulon verotus on vielä maltillista ja palkka tukee sosiaaliturvaa.

Osinkojen osalta kannattaa hyödyntää niin sanottu huojennettu osinko, jota voidaan jakaa 8 % yhtiön nettovarallisuudesta, kuitenkin enintään 150 000 euroa vuodessa. Tästä osingosta vain 25 % on veronalaista pääomatuloa.

Nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo osingon verotuksessa

Yhtiön nettovarallisuus on keskeisessä roolissa osingon verotuksessa. Nettovarallisuus lasketaan yhtiön varojen ja velkojen erotuksena edellisen tilikauden taseen perusteella. Kun nettovarallisuus jaetaan osakkeiden lukumäärällä, saadaan osakkeen matemaattinen arvo.

Mitä suurempi nettovarallisuus on, sitä enemmän osinkoa voidaan jakaa pääomatulona. Nettovarallisuuteen vaikuttavat muun muassa:

  • yhtiöön jätetyt voittovarat
  • SVOP-sijoitukset
  • käyttöomaisuusinvestoinnit
  • velkojen määrä

Vertailuarvojen hyödyntäminen osakkeen matemaattisen arvon määrittämisessä voi kasvattaa pääomatulo-osuuden määrää ja parantaa osingon verotehokkuutta.

Milloin pelkkä palkka on järkevin ratkaisu?

Pelkkä palkan maksaminen on usein järkevää, kun:

  • yhtiön nettovarallisuus on pieni tai negatiivinen
  • yritys on toiminnan alkuvaiheessa
  • yrittäjän tulot ovat vielä maltilliset
  • yhtiön verotettavaa tulosta halutaan pienentää

Yrityksen kasvaessa ja nettovarallisuuden karttuessa painopistettä voidaan vähitellen siirtää osinkojen suuntaan.

Ennakoiva verosuunnittelu on osa hyvää talouden johtamista

Vuoden 2026 verotus muodostuu pitkälti jo nyt tehtävistä päätöksistä. Palkan taso, osingonjaon ajoitus ja se, kuinka paljon varoja jätetään yhtiöön kasvamaan, vaikuttavat suoraan tulevaan verotukseen.

Paras lopputulos saavutetaan, kun varojen nostoa tarkastellaan kokonaisuutena – ei vain yksittäisen vuoden veroprosentin kautta. Ennakoiva verosuunnittelu onkin yksi tärkeimmistä työkaluista osakeyhtiön pitkäjänteisessä talouden johtamisessa.